Julkaisen alla historian säilyttämisen nimissä parviälyn kirjoittaman kannanoton Apotti-hankkeesta, kun sitä oltiin käynnistämässä. Tätä oli ilo olla kätilöimässä.

Kannanotto

Luovutetaan Helsingin kaupungin terveyslautakunnalle 11.9.2012

Olemme huolestuneita Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiirin suunnittelemasta potilastietojärjestelmän hankinnasta, koska:

• Järjestelmän määrittelyä ei ole suoritettu puolueettomasti ja objektiivisesti, mikä asettaa määrittelyn tulokset ja siten myös päätöksenteon perusteen kyseenalaisiksi. Lisäksi määrittelyssä on sekoitettu rooleja tavalla, joka herättää kysymyksiä hallintolain esteellisyyskriteerien soveltamisesta [HS_2012-07-08].
• Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan alueellisesti käynnistetyillä julkisen terveydenhuollon hankkeilla ei ole saatu aikaan pysyviä muutoksia eikä valtakunnallista vaikuttavuutta [VTV2012]. Päätettäessä näin suuresta hankkeesta on realistisesti huomioitava ja tavoiteltava myös valtakunnallista hyötyä kansalaisille näin tärkeässä asiassa.
• VTV:n raportissa esitettyyn kritiikkiin hajautuneesta projektikentästä ollaan nyt reagoimassa menemällä yhdestä äärimmäisyydestä toiseen. Käynnistämällä vuoteen 2017 kestävä järjestelmäkehityshanke ja siitä eteenpäin tehtävä 10 vuoden ylläpitosopimus lukittauduttaisiin virheellisesti yhteen toimittajaan ja yhteen suureen, ylihintaiseen järjestelmään. Nykyaikaiset ohjelmistoratkaisut rakennetaan useista, keskenään keskustelevista komponenteista, joita voidaan tarvittaessa joustavasti vaihtaa uusiin.
• Ei ole asiallista, että kansalaisten hoito kärsisi huonosti hoidetun tietojärjestelmäprojektin vuoksi. Olennaista on, että kansalaisten terveydenhoitoon varatut rahat käytetään oikeaan tarkoitukseensa eikä toteutustavaltaan vanhentuneeseen ja ylihintaiseen tietojärjestelmäprojektiin. Aiotussa toteutustavassa on useita merkittäviä ongelmia:
  • Yhden, monoliittisen järjestelmän avulla ei voida tehokkaasti reagoida käyttäjien tarpeiden nopeaan muuttumiseen.
  • Yhden monoliittisen järjestelmän arkkitehtuuri vaikeuttaa olennaisesti järjestelmän joustavaa ja innovatiivista kehittämistä, siten vaarantaen tulevaisuudessa odotettavissa olevia erilaisia hyötyjä ja kustannussäästöjä.
  • On ainakin huolehdittava ihmisiä itseään koskevan tiedon saatavuudesta. Samalla myös potilaan tietoturvasta on huolehdittava mahdollisimman aukottomasti. Toteuttaako ehdotettu järjestelmä tämän?
  • Hoidon kannalta on tärkeää, että järjestelmä mahdollistaa mahdollisimman monen potilaan terveydentilaan vaikuttavan tiedon löytymisen helposti ja nopeasti. Tiedon parempi jakaminen on myös tärkeää kehitettäessä terveydenhoitoa ennakoivaan suuntaan.
• Järjestelmän kustannukset ovat kohtuuttoman kon kokonaiskustannus on jyvitettynä n. 300 € / asiakas (30 € / vuosi), siinä missä HUS käytti vuonna 2011 varsinaiseen toimintaansa 861 € / asiakas / vuosi.
  • Ei ole osoitettu, etteivätkö tavoitellut hyödyt olisi saatavissa vaiheittain ja sellaisella ratkaisulla, millä saataisiin kustannukset nopeammin takaisin ja vältettäisiin tässä kuvattuja muita riskejä mm. yhteen toimittajaan lukittautumisesta.
• Saatavilla olevassa dokumentaatiossa ei ole mainintaa tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta. Näin ollen dokumentaatio ei sisällä kaikkia päätöksenteossa tarvittavia tietoja.
• Hankkeen kustannusarviossa on tehty merkittäviä ja epäselviä oletuksia. Esimerkiksi:
  • järjestelmään tarvitaan räätälöintejä, kun “valmisohjelmisto” sovitetaan esimerkiksi suomalaiseen lainsäädäntöön, joka muutenkin on sosiaali- ja terveysalalla merkittävässä murroksessa. Kuitenkaan tarvittavia räätälöintejä ei ole huomioitu, vaan on vain todettu niiden olevan kustannuksiltaan merkittäviä.
  • Lehdistötiedotteen perusteella päälähteenä tuotevalinnoille on Gartnerin tutkimus, jossa esimerkiksi Tanskan ja Eestin kaltaisia ratkaisuja ei ole käsitelty lainkaan. (http://www.sitra.fi/NR/rdonlyres/EC4CA5AD-634B-4F80-8ACC-6E70FFAEAFFF/0/Sirius_Potilastietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4kartoitus_tiivistelm%C3%A4.pdf)
• Vertailutuloksia ja kokemuksia samantyyppisistä hankkeista muualla maailmassa ei ole virallisesti julkaistu tai ainakaan tällaista aineistoa ei ole helposti saatavilla.
  • Varoittavana esimerkkinä todettakoon Iso-Britannian NHS:n vastaava uudistus, joka 11 miljardia puntaa maksettuaan lakkautettiin [Independent_2011-08-03].

Vaadimme, että terveyslautakunta:

• Palauttaa kokouksessaan 11.9. asiakohdat 4 ja 5 valmisteluun ja evästää valmistelijoita:

  • Varmistamaan, että päätöksentekijöillä on käytettävissään luotettavaa, puolueetonta tietoa. Tämä tapahtuu selvittämällä perusteellisesti hankkeesta päättävien ja selvitystyöhön osallistuvien sidonnaisuudet toimittajiin ja näiden alihankkijoihin ja reagoimalla havaittuihin ongelmiin asianmukaisesti.
  • Uusimaan kilpailutuksen siten, että myös pienillä ja keskisuurilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua siihen. (Ks. vaatimus 3.)
  • Muuttamaan hankinnan mallin modulaariseksi ja ketterästi vaiheittaiseen toteutukseen perustuvaksi. Ketterä kehittäminen mahdollistaa käyttäjävetoisen suunnittelun ja nopean uusien tarpeiden huomioimisen sekä tarjoaa konkreettisia tuloksia jo projektin aikana [Sininen_2011-08-10]. Modulaarinen rakenne mahdollistaa useiden riippumattomien tarjoajien osallistumisen toteutukseen, mikä mahdollistaa aidon kilpailuttamisen ja siten myös kustannussäästöt. Tämä tekee myös yhteen toimittajaan lukittautumisen tarpeettomaksi.
  • Soveltamaan hankkeelle tai sen osille ns. tavoitehintajärjestelmää tai asettamaan kustannuskaton. Nyt valtakunnallisen hankkeen kustannusarviossa on arvioitu pelkästään ohjelmistolisenssien kuluiksi n. 200 miljoonaa euroa, joka on (saamiemme tietojen mukaan) n. 20-kertainen summa Viron vastaavan järjestelmän kokonaiskustannuksiin nähden.
  • Teettämään kattavan riskiarvion hankkeesta ja vaatimaan suunnitelman siitä, miten riskit hallitaan.

• Hyödyntäisi esimerkiksi Viron tai Tanskan vastaavista IT-hankkeista [Lääkäri_2012-08-10] saatuja kokemuksia ja selvittäisi millaisilla kustannuksilla niistä mahdolliset puuttuvat toiminnallisuudet voitaisiin hankkia.

  • Luonnollisesti tämä toimisi hyvänä pohjana uudelle määrittelylle ja kilpailutukselle.
  • Myös muiden pohjoismaiden, erityisesti Tanskan malleja on syytä seurata.
  • Verrokkikokemusten tulokset on myös kommunikoitava selkeästi ja niitä on verrattava APOTTI-hankkeen lähtöoletuksiin.

• Linjaa tulevia hankintoja varten, että:

  • Hankinnan lähtökohdaksi otetaan todelliset, käyttäjien kohtaamat ongelmat ja organisaation omat prosessit. Hankkeen ohjauksen tulee perustua sekä oikeasti järjestelmiä käyttävien työntekijöiden (lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät) että nykyiset järjestelmät hyvin tuntevien IT-osaajien kokemuksiin ja todelliseen käyttöön.

    • Nykyisessä tekniseen määrittelyyn perustuvassa mallissa sopivasti valituilla teknisillä rajoitteilla on mahdollista rajata ei-toivottuja järjestelmätoimittajia kilpailutuksen ulkopuolelle. Tämä johtaa kustannusrakenteen vähittäiseen paisumiseen, kuten kävi esimerkiksi HUS:n vanhan Uranus-tietojärjestelmän toimittajan yrityskauppojen yhteydessä (700 t€:n vuotuinen sitoumus muuttui vuosien aikana 2-3 miljoonaksi vuodessa - toimittajaa ei ollut mahdollista vaihtaa).

  • Valtaviin määrittelydokumentteihin orjallisesti perustuvat monivuotiset projektit ovat vanhentunut tapa tehdä ohjelmistoja ja ohjelmistohankintoja. Hankinnan tulee perustua asteittain etenevään järjestelmien uusimiseen. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Veterans’ Health Administration (VHA) uudisti vanhan, ongelmallisen järjestelmänsä vaihtamalla hiljalleen yksittäisiä komponentteja uusiin sen sijaan, että olisi ottanut kerralla käyttöön kokonaan uuden järjestelmän. Tällä tavalla vältetään merkittävimmät järjestelmän käyttöönottoon liittyvät riskit (vrt. VR:n uusi lippukauppa tai Sampo-pankin verkkopankki [SK_2012-01-30]), hajautetaan kustannuksia pidemmälle aikajaksolle, mahdollistetaan järjestelmän kehittäminen HUS:n omien prosessien uudistamisen rinnalla ja mahdollistetaan jatkuvan kehityksen myötä tapahtuva oppiminen.

    • Vaiheittain etenevässä uudistuksessa on myös se etu, että yksittäiset komponentit voidaan hankkia eri toimittajilta, jolloin toimittajariski hajautetaan, potentiaalisten järjestelmän jatkokehittäjien joukko kasvaa ja kilpailuttaminen tehostuu [Kivekäs_2012-09-10].
    • Järjestelmähankinta ajoittuu pitkälle ajanjaksolle, jonka aikana mm. käyttäjien tarpeet tulevat väistämättä muuttumaan. Näin ollen aiottu pitkä “mammuttiprojekti” on jo lähtökohdiltaan tilanteeseen huonosti sopiva, mikä tulisi aiheuttamaan lisäkustannuksia. Sen sijaan asteittainen kehitys mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin ja asteittaisen oppimisen sitä mukaa, kun ymmärrys lopullisesta järjestelmästä kasvaa.

  • Hankinnassa on huolehdittava, ettei synny liian vahvaa toimittajasidosta tai lukittautumista. Lisenssien tulee mahdollistaa myös muiden kuin toimittajatahon tekemät laajennukset ja korjaukset.

    • HUS:n hallussa oleva lähdekoodi mahdollistaa sen, että myös pienet toimijat voivat osallistua järjestelmän osien kehittämiseen liikesalaisuus- tai tekijänoikeusongelmien estämättä.
    • Tämä puolestaan tuo aitoa kilpailua järjestelmän päivittämiseen ja laajentamiseen, mikä pitää kustannusrakenteen kurissa.

  • Varmistaa, että hanketta ohjaavat sosiaali- ja terveyspuolen rakenteet ovat selkeästi sovittuja. Iso osa muusta maasta tulee seuraamaan HUS:n esimerkkiä ja yhteisten pelisääntöjen ja rakenteiden noudattaminen vähentää integroinnin kustannuksia ja ongelmia.

  • Kaikkien hankittavien järjestelmien tulee tarjota avoimet, dokumentoidut rajapinnat niiden hallitsemaan dataan.

Lähteet:

[VTV2012] Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 1/2012. http://www.e-julkaisu.fi/vtv/valtionavustukset_it_hankkeissa_tarkastuskertomus/

[HS_2012-07-08] Peltomäki, Tuomas. Konsulttiyhtiö Accenturen kaksoisrooli ihmetyttää. Helsingin Sanomat -verkkolehti 8.7.2012. http://www.hs.fi/kotimaa/Konsulttiyhtiö+Accenturen+kaksoisrooli+ihmetyttää/a1305581459342

[Independent_2011-08-03] Independent. NHS Pulls the Plug on its 11bn IT System http://www.independent.co.uk/life-style/health-and-families/health-news/nhs-pulls-the-plug-on-its-11bn-it-system-2330906.html

[Kivekäs_2012-07-09] Kivekäs, Otso. Toimittajaloukku ja kuinka se vältetään. http://vesirajassa.blogspot.fi/2012/07/toimittajaloukku-ja-kuinka-se-valtetaan.html

[Kivekäs_2012-09-10] Kivekäs, Otso. Apotti potilastietojärjestelmien portilla. http://vesirajassa.blogspot.fi/2012/09/apotti-potilastietojarjestelmien.html

[Lääkäri_2012-08-10] Ahlblad, Jaana. Uutta it-ajattelua Virosta? Lääkärilehti 10.8.2012. http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show%2Fnews_id%3D12269%2Fnews_db%3Dweb_lehti2009%2Ftype%3D1

[Sininen_2011-08-10] Sininen Meteoriitti. Ketteryys haltuun - ketterän kehityksen yleiset periaatteet. http://www.meteoriitti.com/fi-FI/tiedotteet/ajankohtaista/ketteryys-haltuun-ketteran-kehityksen-yleiset-periaatteet Escaping the EHR Trap — The Future of Health IT http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMp1203102

[SK_2012-01-30] Vanhala, Lauri. Näin VR sotki lippujärjestelmänsä - Miksi it-projektit epäonnistuvat? Suomen Kuvalehti, 30.1.2012. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-vr-sotki-lippujarjestelmansa-miksi-it-projektit-epaonnistuvat

Allekirjoittaneet:

• Piraattipuolue r.p.
• IT-alaa tunteva kansalaisryhmä